Hyvinvoinnin talkoot

Paljon iloa, onnistumisia ja punaisia poskia oli nähtävillä lasten liikunnallisessa Vekaraolympialaistapahtumassa. Ylöjärven Ilves areenalla järjestettiin 27.4. iloisen mielen tapahtuma ylöjärveläisille päiväkoti-ikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Tapahtumassa lapset kiersivät aktiviteettipisteitä, joista he keräsivät leimoja leimapassiin. Lopuksi täysi leimapassi palautettiin ja jokainen sai palkinnoksi kultamitalin kaulaansa. Lapset olivat päiväkodissa saaneet ideoida ja kertoa, mitä kaikkea he tapahtumaan toivoisivat. Lasten toiveiden pohjalta lähdettiin suunnittelemaan tapahtuman sisältöä ja aktiviteettipisteillä järjestettävää toimintaa. Lapsilta kysyminen kannatti, koska mielikuvitus ei aikuisilla olisi riittänyt niin hienoihin ideoihin, joita lapsilta saatiin. Aktiviteettipisteillä nähtiin muun muassa rentoutusta, keppihevosrataa, voimistelua, palloilua, yleisurheilua, erilaisia leikkejä ja tutkapiste. Vekaraolympialaiset ovat oiva esimerkki yhteistyön voimasta hyvinv...

  Korona-aika toi monien koettelemusten ohella myös hyviä asioita. Tekniikan käytössä otettiin lähes joka puolella se kuuluisa digiloikka. Tekniikan avulla päästiin mm. tuomaan olohuoneisiin tapahtumat, joita ei ollut mahdollista järjestää kasvokkain. Aiemmin melko vähän käytetty striimaaminen löydettiin siis toden teolla: päästiin lähettämään tapahtumia suoraan ihmisten omille laitteille ja myös tallentamaan ne myöhemmin katseltaviksi. Ylöjärven kirjastoissa ei ollut ennen korona-aikaa striimattu yhtään tapahtumaa. Ensimmäiset askeleet otettiin, kun kirjavinkkari vinkkasi koronarajoitusten aikana koululuokille kiinnostavia kirjoja etäyhteydellä perinteisten kouluvierailujen sijaan. Koulut olivat tyytyväisiä striimaukseen, mukaan saatiin jopa enemmän luokkia kuin lähivinkkauksessa. Kirjaston ensimmäinen varsinainen striimattu tapahtuma oli romanien kansallispäivänä 8.4.2021. Tuolloin kirjaston vieraana oli muusikko ja romanikulttuuriohjaaja Pertti Palm , joka musisoi ja kertoi ...

Monelle koronaepidemia ei ole ollut ainoa este taide- ja kulttuurielämyksistä osalliseksi pääsemiselle. Jos ei ole rahaa, kykyä, voimia, kulkuyhteyksiä tai tietoa kulttuurihyvinvoinnin palveluista, mahdollisuudet niiden käyttämiseen eivät ole yhdenvertaiset. Tarve kanavoida omaa luovuutta, ilmaista ja kehittää itseä, eläytyä, lumoutua, uppoutua ja kokea yhteyttä on kuitenkin sisään kirjoitettu meistä jokaiseen. Miten siis näitä hyvinvoinnin edellytyksiä ja tarpeita voitaisiin täyttää entistä paremmin? Kysymys on ajankohtainen monestakin näkökulmasta. Kuuma kulttuurihyvinvoinnin peruna Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen on osa kuntien perustehtävää eli väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, joka jää edelleen kuntien tehtäväksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle jo noin vuoden kuluttua. Kulttuurihyvinvoinnilla on toisaalta tärkeä rooli esimerkiksi sairauksien hoidossa ja niistä kuntouttamisessa, jotka kuuluvat jatkossa hyvi...

Kun ilta vaipuu hämärään ja monitoimisalin kirkkaat valot syttyvät vastaanottamaan työväenopiston kurssin arkijumppaajat, harva tulee ajatelleeksi olevansa perinteikkään ja tutkitun hyvinvoinnin lähteen äärellä. Hyvinvointi ei kuitenkaan ole vain liikettä nivelissä, vaan yhteisöllisyyteen ja yksilön toimijuuteen liittyvää mielihyvää, jonka tuottamisen puolesta Tampereen seudun työväenopisto puhuu. Aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen on tutkinut kansalaisopistotyön hyötyjä niin kunnille kuin kuntalaisille talouden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Manninen on tutkimuksessaan (KAKS 2019) erottanut hyödyt neljäksi pääomakategoriaksi, joita ovat sosiaalinen, osaamis-, identiteetti- ja terveyspääoma. Mannisen mukaan sosiaalinen pääoma viittaa yhteisöllisyyteen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Osaamispääoma tarkoittaa työelämässä menestymiseen tarvittavia ominaisuuksia, kuten koulutukseen osallistumista ja oppimishalukkuutta. Identiteettipääoma taas on ennemminkin ei-amma...

Mielenterveysviikkoa vietetään 21.-28.11.2021. Teemana on tänä vuonna kohtaaminen. Mitä kohtaaminen tarkoittaa? Millainen on hyvä kohtaaminen? Milloin itse koen tulleeni aidosti kohdatuksi ja kuulluksi? Voinko aidolla kohtaamisella vaikuttaa toisen ihmisen mielen hyvinvointiin ja miten? Ja miten sitten voisin toista ihmistä auttaa? Kohtaamme toisia ihmisiä päivittäin. Osa heistä vain kulkee ohi, osa on meille tuttuja, osa läheisiä ja tärkeitä. Miten kohtaamme näitä ihmisiä? Itselleni tulee hyvä mieli, kun ohitseni kävelee joku, joka ottaa katsekontaktin, hymyilee, ehkä nyökkää tervehdykseksi. Hyvään mieleen ei aina tarvita sen enempää. On tapahtunut hyvä kohtaaminen. Kun elämää koettelee erilaiset haasteet, toisen ihmisen läsnäolon merkitys korostuu entisestään. Ei niinkään sanat, vain pelkkä läsnäolo. Viime aikoina, kun koronapandemia on koetellut meitä, kohtaamiset ovat vähentyneet. Toisten ihmisten läsnäolo on meille tärkeää. Joskus vain toisen ihmisen kasvot, ilmeet, eleet ja...

Julkisuudessa vilkkaana käyvä kannabiskeskustelu ei saa jumittua ylätason keskusteluun, vaan yksi tärkeimmistä kysymyksistä on oltava nuorten kannabiksen käytön ehkäisy. Nyt on tarve vastata nuorten kysymyksiin, kuunnella heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan, sekä tukea heitä kasvamiseen kuuluvassa navigoinnissa vaikeiden kysymysten – kuten kannabiksen käytön – äärellä. Pelottelun sijaan tulee suosia tiedon antamista ja keskustelua. Tärkeää on nostaa esiin kysymystä kannabiksen roolista nuoren elämässä. Kannabiksen ei pitäisi kuulua nuoruuteen. On muistettava, että kannabiksen riskit ja haitat ovat nuorelle ihmiselle paljon suuremmat kuin aikuiselle. Alkoholi on edelleen yleisin päihde nuorilla, mutta huumeiden kokeilut ovat yleistyneet koko ajan. Nuoria houkuttelee huumekokeiluihin erityisesti kannabis, mutta myös lääkkeet ja erilaiset muuntohuumeet kiinnostavat. Kannabis voi vaikuttaa nuoren kehittyviin aivoihin haitallisesti ja siihen voi kehittyä riippuvuus.  Kannabiksen käyttöä ...

Tervehdys hyvät Hyvinvoinnin talkoot -blogin lukijat! Aloitin Ylöjärven kaupungin hyvinvointikoordinaattorina elokuussa ja nyt syksypimeiden koittaessa on korkea aika esittäytyä Hyvinvoinnin talkoot -blogin lukijoille. Ensimmäiset kuukaudet ovat vierähtäneet nopeasti ja olen päässyt alkuun uudessa tehtävässäni. Hyvinvointikoordinaattorin tehtävänä on koordinoida hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön eli hyte-työn laajaa kokonaisuutta, joten perehdyttävää ja opittavaa on paljon.   Tavoitteena on kytkeä hyvinvoinnin edistäminen kiinteästi kaupungin strategiaan, tehdä nykyistä työtä hyvinvoinnin edistämiseksi näkyväksi ja edistää sen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Lisäksi vuoropuhelun luominen ja ylläpitäminen eri toimialojen välillä on keskeistä työssäni, sillä vaikuttavinta hyvinvoinnin edistäminen on silloin, kun sitä tehdään toimialarajat ylittävänä yhteistyönä.  Heti alkuun olenkin päässyt tutustumaan hyvinvoinnin edistämistyön keskeisimpiin työkaluih...