Hyvinvoinnin talkoot

Tuleva vuosi 2021 tuo kuntiin mukanaan vaalit ja uuden valtuustokauden. Edessä on uusi alku, mutta työ kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu. Se on edelleen kuntien perustehtävä jo kuntalain perusteella.  Uusi valtuusto viitoittaa oman toimikautensa tältä osin päättämällä hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niiden toimeenpanosuunnitelman. Ylöjärvellä nämä linjaukset päätettiin jo nykyisen valtuuston toimesta 7.12.2020 kokouksessa. Valtuuston hyväksymä asiakirja, laaja hyvinvointikertomus , sisältää kuvauksen kaupungin toiminnasta päättyvällä valtuustokaudella sekä suunnitelman vuosille 2021-2024 ylöjärveläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sen mukaan koko Ylöjärven kaupungin toiminnan painopisteinä  ovat  tulevina vuosina: Hyvinvointia tukeva elinympäristö Toisista välittäminen ja yhdessä tekeminen  Hyvinvointia rakentavien valintojen tukeminen. Kiitos näiden kolmen johtotähden sytyttämisestä kuuluu laajalle työntekijöiden, johdon, luott...

Päihteet kiinnostavat nuoria, niin on ollut aina. Käsi pystyyn kaikki aikuiset, joiden mieleen, puheisiin tai kokeiltavaksi ei päätynyt alkoholi, tupakka tai mikään muukaan päänsekoittaja ennen omaa 18-vuotissyntymäpäivää. Veikkaan, että viittaajat ovat harvassa. Vaikka nuoruus ja päihteet ovat aiheina yhä lähekkäiset, arkitodellisuus niiden ympärillä on muuttunut siitä, millaisena se nykynuorten vanhempien nuoruudessa aikanaan näyttäytyi. Alkoholi on tänäkin päivänä yleisin nuorten käyttämä päihde, mutta huumeet ovat tulleet osaksi heidän maailmaansa aivan uudella tavalla.  Viime vuonna 56 prosenttia Ylöjärven lukiolaisista ja noin 67 prosenttia ammattikoululaisista arvioi, että omalta paikkakunnalta omanikäisen on melko tai erittäin helppoa hankkia huumeita, esimerkiksi kannabista. 8. ja 9. luokan oppilaistakin lähes puolet arvioi samoin.  Kuinka moni ylöjärveläisnuori sitten päätyy kokeilemaan huumeita? Vastaukset vaihtelevat mm. sen mukaan, missä nuori opiskelee. Viime...

Tympäännytkö toisinaan siihen, että niin moni asia täytyy etsiä ja tehdä itse netissä? Entä oletko joskus yllättynyt myönteisesti siitä, mitä kaikkea sieltä löytyy? Kyse on digitalisaatiosta, ilmiöstä jossa yhä useampi arjen toiminto ja palvelu siirtyy sähköiseen muotoon ja internettiin. Korona-aika on korostanut digiympäristöjen merkitystä entisestään paitsi kuntalaisten, myös esimerkiksi yhdistysten, seurojen ja vapaaehtoisten arjessa. Niiden tuttua, kasvotusten tapahtuvaa toimintaa ja kohtaamista on pitänyt rajata, tiukimmissa pandemian vaiheissa jopa keskeyttää.  Samaan aikaan kansalaistoiminnan rooli ihmisten hyvinvoinnin rakentajana on yhä tärkeämpi asia.  Virtuaalisen osallistumisen ja yhdessäolon tultua monelle tavaksi fyysisen tapaamisen ja tekemisen rinnalle, paine digitaalisuuteen kolmannen sektorin toiminnassa on kasvanut. On tärkeää mennä sinne, missä ihmiset ovat. Muille kuin älypuhelin kädessään syntyneille diginatiiveille tämä voi kuulostaa vaativalta. Tark...

Tuuli kieputtaa jättimäisiä lehtiä Ylöjärvi-salin katossa kaupungintalolla. Kaarina Kaikkosen teoksesta Ja tuuli käy ylitsesi (2005) tulee mieleen ankarana viimana meitä vasten puhaltava koronavirus. Hetki sitten tuskin kukaan olisi osannut kuvitella, millaiseksi maailmamme tulee sen pyörteissä muuttumaan. Poikkeusolot ovat pienentäneet hetkessä elinpiirimme ja työntäneet ihmisiä pois lähettyviltämme. Monet suunnitelmat, kokoontumiset ja tapaamiset ovat äkisti saaneet siirtyä tulevaisuuteen - niin kävi myös toukokuiselle Kumppanuusfoorumille, jota tämän bloggauksen piti alun perin käsitellä.   Tämä outo aika on poistanut ulottuviltamme monia asioita, jotka rytmittävät elämää, tuovat siihen turvaa ja sisältöä. Huoli on suuri varsinkin ikäihmisistä ja muista riskiryhmistä, joille viruksen aiheuttama vaara on merkittävin. Poikkeusolot itsessään aiheuttavat kuitenkin huomattavan haasteen monen lapsen, nuoren ja perheen arjessa pärjäämiselle. Kriisitilanne on osoittan...

Meidän metsä on kaksiosainen teos, taulu ja runo, jotka toteutettiin Ylöjärven kaupungin vuoden 2019 Hyvinvointifoorumin osallistujien voimin. Hyvinvointifoorumi-tilaisuus keräsi tänä vuonna hyvinvointityön tekijöitä, kaupungin henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia koolle teemalla yhteisöllisyys. Osallistujien piirtämät oman elämän puut istutettiin tauluun yhteiseksi metsäksi. Käytössä oli muste ja ruokokynät. Runon kirjoitti yhteisötaiteilija Tuuli Pollari käyttäen sanoina ainoastaan Hyvinvointifoorumin osallistuneilta kerättyjä metsää kuvaavia sanoja. Taideteos odottaa vielä lopullista sijoituspaikkaansa kaupungin julkisissa tiloissa, jossa se pääsee kokonaisuudessaan kaikkien kaupunkilaisten nähtäväksi. Meidän metsä Metsä on elämän rauhoittumisen lähde Rauha Rauha Rauha Puut, suppikset, marjat Vihreä pehmeä sammal Tammi, mäntypuut Puu puita, vihreä ja vehreä hyvä tuoksu Rauha Rauha Rauha Metsä virkistää mieltä ja k...

Rohkenen olla eri mieltä suomalaisittain tavallisen ajattelutavan kanssa siitä, että ihmisten pitäisi antaa olla omassa rauhassaan ja pitää itse huoli omista asioistaan. Keneltä tahansa on paikallaan tiedustella välillä kuulumisia. Mitä kuuluu? on turvallinen kysymys, jonka voi esittää sekä tutulle että vieraammallekin ihmiselle olematta tungetteleva. Kukin voi vastata siihen sopivaksi kokemallaan tarkkuudella. Mitäs tässä tai Eipä kummempia   riittää, jos ei halua avata elämäänsä kysyjälle sen enempää. Mutta jos sydämellä on paljon tärkeää asiaa, hyvää tai huonoa, kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen seuraukset voivat olla mullistavia. Joskus ihmiset, jotka ovat olleet elämässämme pitkään, tulevat meille itsestäänselvyyksiksi. ”Tiedämme”, mitä he ajattelevat ja tuntevat. Johtopäätökset heistä voi tehdä siksi nopeastikin. Silloin menemme lankaan, koska emme voi milloinkaan täydellisesti tietää, miltä toisesta oikeasti tuntuu. Emme sittenkään, vaikka olisimme kokeneet ...

Hieman laskutavasta riippuen takanani on noin 100 päivää hyvinvointikoordinaattorin työtä.   Päivät ovat olleet täysiä ja opittavaa kukkuroillaan, sillä sekä kunta työpaikkana että Ylöjärvi elinympäristönä ovat minulle uusia asioita. Oman lisänsä alkutunnelmiin on tuonut se seikka, että hyvinvointikoordinaattorin toiminta on uutta myös monelle muulle - sain aloittaa ensimmäisenä tässä toimessa. Vaikka lainsäädäntö ja muut viitekehykset määrittelevät työn lähtökohtia, alussa on ollut tärkeää muotoilla työnkuvani sisältöä ja kertoa siitä eteenpäin. Ylöjärvellä hyvinvointikoordinaattori on kaupungin keskushallinnossa toimiva hyvinvoinnin kehittämisen asiantuntija. Koska tehtävä sijoittuu strategiselle tasolle, se ei näy suoraan asukkaille esimerkiksi uutena palvelumuotona. Avainsanat ovat monialaisuus ja poikkihallinnollisuus - koko kaupungin eri toimialoilla ja sektoreilla tehtävä työ ja niiden yhdistäminen. Ja vielä laajemmin yhteistyö eri kuntien ja alueiden kesken. Vaikk...

Terveys ja hyvinvointi ovat jokapäiväisiä, kaikille tuttuja asioita. Mutta mitä niillä oikeastaan tarkoitetaan? Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveys on ”täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila ” . Määritelmä on armoton; pienikin vaiva, alakulo tai tahaton yksinäisyys tekevät sen perusteella ihmisestä ei-terveen. Harvaa meistä voi pitää tältä pohjalta terveenä. Hyvinvointi on tämän päivän trendi. Sen arvo ihmisille, yhteisöille ja yhteiskunnalle ymmärretään yhä laajemmin, ja sen markkina-arvo on myös tunnistettu. Hyvinvointi tuleekin vastaan monenlaisten palveluiden, tuotteiden ja koulutusten lupauksina. Onnellisuuskin saatetaan mieltää hyvinvoinnin selittäjäksi. Hyvinvoinnissa ei kuitenkaan ole kyse vain onnellisuudesta, eikä sitä rakenneta kestävästi yksittäisillä terveys- tai hyvinvointikikoilla. Hyvinvointia positiivisen psykologian näkökulmasta tarkasteleva  Martin Seligman  on todennut, että hyvinvoinnilla tarkoitetaan muutaki...