Hyvinvoinnin talkoot

  Korona-aika toi monien koettelemusten ohella myös hyviä asioita. Tekniikan käytössä otettiin lähes joka puolella se kuuluisa digiloikka. Tekniikan avulla päästiin mm. tuomaan olohuoneisiin tapahtumat, joita ei ollut mahdollista järjestää kasvokkain. Aiemmin melko vähän käytetty striimaaminen löydettiin siis toden teolla: päästiin lähettämään tapahtumia suoraan ihmisten omille laitteille ja myös tallentamaan ne myöhemmin katseltaviksi. Ylöjärven kirjastoissa ei ollut ennen korona-aikaa striimattu yhtään tapahtumaa. Ensimmäiset askeleet otettiin, kun kirjavinkkari vinkkasi koronarajoitusten aikana koululuokille kiinnostavia kirjoja etäyhteydellä perinteisten kouluvierailujen sijaan. Koulut olivat tyytyväisiä striimaukseen, mukaan saatiin jopa enemmän luokkia kuin lähivinkkauksessa. Kirjaston ensimmäinen varsinainen striimattu tapahtuma oli romanien kansallispäivänä 8.4.2021. Tuolloin kirjaston vieraana oli muusikko ja romanikulttuuriohjaaja Pertti Palm , joka musisoi ja kertoi ...

Monelle sunnuntai-iltapäivät ovat laiskan levollista aikaa. Ei ehkä ole erityistä tekemistä, mutta jotain olisi kyllä kiva tehdä, johonkin mennä. Käydä vaikka kirjastossa. Ylöjärvellä se onkin ollut jo muutaman vuoden ajan mahdollista Leijassa (omatoimisesti myös Kurussa ja Viljakkalassa). Nyt koronavuonna kirjasto yhdisti voimansa Tampereen työväenopiston ja kulttuuripalveluiden kanssa ja päätti, että raskaina aikoina tarvitaan vastalääkettä: uusia ajatuksia ja uutta keskustelua. Kun mediat puuskuttavat tajuntamme vuoron perään ja yhtä aikaa koronaa ja diktaattoreita, on vastalääkkeitä kehitettävä kuin koronarokotetta.  Kehittely onkin ollut nopeaa ja tuloksekasta, on jo ihmiskokeiden aika. Sinut kutsutaan koehenkilöksi.  Lääke sisältää paikallista kulttuuria, tilaisuuden ajattelevien ihmisten kuuntelemiseen ja elämyksiin sekä kiinnostavaan keskusteluun.  Kuten kaikilla lääkkeillä, tälläkin voi olla sivuvaikutuksia. Yleisimpiä ovat addiktoituminen kirjastoon, lukemisee...

Uutta vuosikymmentä on eletty vasta pari kuukautta. Mitähän sen aikana tulee vielä tapahtumaan? Hirvittääkö tulevaisuus sinua vai tekeekö se uteliaaksi? Kannattaa valita puolensa - sillä on nimittäin enemmän merkitystä kuin uskotkaan. Sekä elämää kokeneet vanhukset että eri tieteenalojen tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kannattaa valita uteliaisuus. Se kun lisää onnellisuutta, tyytyväisyyttä ja merkityksen tunnetta. Hyvät vaikutukset ulottuvat terveyteen, älykkyyteen ja ihmissuhteisiin. Mutta mitä uteliaisuus on? Nuoret kertovat videolla   ”Haluu tietää lisää, kiinnostuu.” Videolla myös vinkkejä uteliaisuuden ruokkimiseen. Satavuotiaat eivät vinkkejä tarvitse - he antavat niitä itse. Hämeenlinnalainen Helvi Frick kertoo, mikä on hänen hyvän vointinsa ja elämänilonsa salaisuus: ”Kiinnostu! Innostu! - Olen utelias. Ehkä siksi olen pysynyt henkisesti näin hyvässä kunnossa. Minua kiinnostaa ihan kaikki: ihmiset, tiede, taide, urheilu. Joka aamu tyttäreni soittaa...