Hyvinvoinnin talkoot

Lapsena rakastin Minttu-kirjojen maailmaa. Perusarkea, joka rikkoontui sopivasti kesänvietossa mummulassa päiväunilla puun alla, Mintun isän tullessa kotiovesta sisään pitsalaatikoiden kanssa perheensä yllättäen tai hurjistuneen Mintun karatessa kotoa kerrostalonaapurin luo. Kirjoissa hyväntahtoiset ja lapsentahtiset aikuiset selvittivät arjen pulmalliset tilanteet rauhallisella viisaudella ja lapsen tunteet hyväksyen, lapsesta ilahtuen. Lapsesta ilahtuvat aikuiset ovat jokaisen lapsen perusoikeus. Tämän lisäksi pitkäkestoiset, lapsesta ilahtuvat ihmissuhteet ovat syvästi kasvattavia, korjaavia ja jopa koko elämänkaaren kannalta merkityksellisiä. Hyväksyntä ja välittäminen ovat ihmeellinen peili: muistamme meidät lämpimästi ja kannustavasti kohdanneet ihmiset kiitollisina läpi elämämme. Pitkät päivät esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen ympäristöissä haastavat lasta. Vaaditaan odottamista, reippautta, kuuntelemista ja kykyä selvitä erilaisista tilanteista ja niiden herättämis...

Rohkenen olla eri mieltä suomalaisittain tavallisen ajattelutavan kanssa siitä, että ihmisten pitäisi antaa olla omassa rauhassaan ja pitää itse huoli omista asioistaan. Keneltä tahansa on paikallaan tiedustella välillä kuulumisia. Mitä kuuluu? on turvallinen kysymys, jonka voi esittää sekä tutulle että vieraammallekin ihmiselle olematta tungetteleva. Kukin voi vastata siihen sopivaksi kokemallaan tarkkuudella. Mitäs tässä tai Eipä kummempia   riittää, jos ei halua avata elämäänsä kysyjälle sen enempää. Mutta jos sydämellä on paljon tärkeää asiaa, hyvää tai huonoa, kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen seuraukset voivat olla mullistavia. Joskus ihmiset, jotka ovat olleet elämässämme pitkään, tulevat meille itsestäänselvyyksiksi. ”Tiedämme”, mitä he ajattelevat ja tuntevat. Johtopäätökset heistä voi tehdä siksi nopeastikin. Silloin menemme lankaan, koska emme voi milloinkaan täydellisesti tietää, miltä toisesta oikeasti tuntuu. Emme sittenkään, vaikka olisimme kokeneet ...