Hyvinvoinnin talkoot

Rundi on Ylöjärven kaupungin nuorisopalveluiden upouusi matkailuauto, joka seikkailee toukokuusta alkaen ympäri Ylöjärven. Rundi toimii ikään kuin liikkuvana nuorisotilana, jonne voi tulla hengailemaan nuorisopalveluiden työntekijöiden kanssa tai vaikka pelailemaan pelejä. Rundi on myös melkoinen rantaleijona, joten sen voi kauniina kesäpäivinä bongata nautiskelemasta auringosta uimarantojen läheisyydestä. Ylöjärvellä on haluttu hyödyntää liikkuvan nuorisotyön mahdollisuuksia entistä paremmin, jonka pohjalta syntyi idea Rundin toimintaan. Matkailuauto toimii liikkuvan nuorisotyön välineenä ja mahdollistaa nuorisopalveluiden saavutettavuuden koko kaupungin alueella sekä lisää sen näkyvyyttä nuorten arjessa. Rundin pääkohderyhmä on yli 13-vuotiaat nuoret, mutta kaikenikäiset ovat tervetulleita moikkaamaan Rundia. Rundi on ennen kaikkea nuorten auto, ja sen toiminnassa otetaan vahvasti huomioon nuorten omat toiveet ja ajatukset. Nuoret ovat muun muassa itse saaneet äänestää Rundin nimen, ...

Ylöjärven kaupunki on panostanut kolmella suurella koululla oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseen palkkaamalla nuorten tueksi koulun arkeen nuorisotyön, ohjauksen ja kasvatuksen ammattilaisen, kouluyhteisöohjaajan. Kouluyhteisöohjaaja Jarmo Kiljunen on työskennellyt syksystä 2018 saakka Ylöjärven yhtenäiskoululla, Lauri Halme syksystä 2020  Kauraslammen  koululla ja Jenni Niemi tammikuusta 2021 Metsäkylän yhtenäiskoululla.   Nuorisopalvelujen palveluksessa oleva kouluyhteisöohjaaja eli ”koppari” tukee oppilaiden hyvinvointia, kouluun kuulumisen tunnetta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on ehkäistä kouluyhteisön ongelmia, kuten kiusaamista, syrjäytymistä ja  koulupudokkuutta . Työskentelyn kohderyhmänä ovat erityisesti  5.-9.  -luokkalaiset nuoret.    Kouluyhteisöohjaaja on koululla nuorten tavattavissa joka päivä. Hän on helposti lähestyttävä aikuinen, joka on siellä missä nuoretkin. Hänen luokseen ...

Terveys on suomalaisille perinteisesti tärkeä arvo. Kun Yleisradio kysyi koronaviruspandemian keskellä kansalaisilta heidän toiveistaan ja haaveistaan, mainittiin lähes puolessa vastauksista terveys. Pirkanmaalla käynnissä olevassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeessa (PirSOTE) on tarkoitus rakentaa elintapaohjaustarjotin, josta kiinnostuneet saavat tukea terveyttä edistäviin elintapoihin.  Terveystiedon määrä on Internetin myötä kasvanut valtavaksi ja tiedonhaku helpottunut huomattavasti. Terveyden lukutaidon merkitys on samalla korostunut; on entistä tärkeämpää osata arvioida, mikä tieto on luotettavaa. Tiedonhaussa Internetin vahvuus ja samalla heikkous on, että verkossa asiantuntija ja maallikko saavat yhtäläisen palstatilan. Alun perin lääketiedon luotettavuuden arviointiin tarkoitettua KATSE-tarkistuslistaa voi käyttää yleisesti terveystiedon kriittiseen arviointiin. ”KATSE” tulee sanoista kirjoittaja – ajankohtaisuus – tarkoitus – sponsoroint...

Tuleva vuosi 2021 tuo kuntiin mukanaan vaalit ja uuden valtuustokauden. Edessä on uusi alku, mutta työ kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu. Se on edelleen kuntien perustehtävä jo kuntalain perusteella.  Uusi valtuusto viitoittaa oman toimikautensa tältä osin päättämällä hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niiden toimeenpanosuunnitelman. Ylöjärvellä nämä linjaukset päätettiin jo nykyisen valtuuston toimesta 7.12.2020 kokouksessa. Valtuuston hyväksymä asiakirja, laaja hyvinvointikertomus , sisältää kuvauksen kaupungin toiminnasta päättyvällä valtuustokaudella sekä suunnitelman vuosille 2021-2024 ylöjärveläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sen mukaan koko Ylöjärven kaupungin toiminnan painopisteinä  ovat  tulevina vuosina: Hyvinvointia tukeva elinympäristö Toisista välittäminen ja yhdessä tekeminen  Hyvinvointia rakentavien valintojen tukeminen. Kiitos näiden kolmen johtotähden sytyttämisestä kuuluu laajalle työntekijöiden, johdon, luott...

Päihteet kiinnostavat nuoria, niin on ollut aina. Käsi pystyyn kaikki aikuiset, joiden mieleen, puheisiin tai kokeiltavaksi ei päätynyt alkoholi, tupakka tai mikään muukaan päänsekoittaja ennen omaa 18-vuotissyntymäpäivää. Veikkaan, että viittaajat ovat harvassa. Vaikka nuoruus ja päihteet ovat aiheina yhä lähekkäiset, arkitodellisuus niiden ympärillä on muuttunut siitä, millaisena se nykynuorten vanhempien nuoruudessa aikanaan näyttäytyi. Alkoholi on tänäkin päivänä yleisin nuorten käyttämä päihde, mutta huumeet ovat tulleet osaksi heidän maailmaansa aivan uudella tavalla.  Viime vuonna 56 prosenttia Ylöjärven lukiolaisista ja noin 67 prosenttia ammattikoululaisista arvioi, että omalta paikkakunnalta omanikäisen on melko tai erittäin helppoa hankkia huumeita, esimerkiksi kannabista. 8. ja 9. luokan oppilaistakin lähes puolet arvioi samoin.  Kuinka moni ylöjärveläisnuori sitten päätyy kokeilemaan huumeita? Vastaukset vaihtelevat mm. sen mukaan, missä nuori opiskelee. Viime...

Koronapandemia etenee ja Pirkanmaalla ollaan tämän blogin julkaisuhetkellä sen kiihtymisvaiheessa. Tilanne on pahentunut ja useita ylöjärveläisiäkin on sairastunut viime viikkoina koronaan. Jos sairastuu influenssaan ja koronaan lähes yhtäaikaisesti on taudinkuvan todettu voivan kehittyä vakavaksi. Koronaan meillä ei ole rokotetta. Influenssaan on. Influenssa on vakava hengitystiesairaus, johon sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä pelkästään Euroopassa. Suomalaislapsista siihen sairastuu vuosittain joka viides. Influenssaa vastaan Suomessa on rokotettu jo 1980-luvulta lähtien. Alle kouluikäisetkin ovat saaneet maksuttoman, hyvin siedetyn rokotteen jo vuosia. Rokotteen ottamalla lapsi ei sairastu influenssaan tai sairastuu erittäin lievästi, mutta ei tartuta lähipiiriään. Maksuttoman rokotteen saavat kaikki kuudesta kuukaudesta kuuteen vuoteen vanhat lapset. Kaksi vuotta täyttäneet lapset voivat saada rokotteen nenäsumutteena. Seitsemän vuotta täyttäneetkin lapset saavat maksutt...

Tympäännytkö toisinaan siihen, että niin moni asia täytyy etsiä ja tehdä itse netissä? Entä oletko joskus yllättynyt myönteisesti siitä, mitä kaikkea sieltä löytyy? Kyse on digitalisaatiosta, ilmiöstä jossa yhä useampi arjen toiminto ja palvelu siirtyy sähköiseen muotoon ja internettiin. Korona-aika on korostanut digiympäristöjen merkitystä entisestään paitsi kuntalaisten, myös esimerkiksi yhdistysten, seurojen ja vapaaehtoisten arjessa. Niiden tuttua, kasvotusten tapahtuvaa toimintaa ja kohtaamista on pitänyt rajata, tiukimmissa pandemian vaiheissa jopa keskeyttää.  Samaan aikaan kansalaistoiminnan rooli ihmisten hyvinvoinnin rakentajana on yhä tärkeämpi asia.  Virtuaalisen osallistumisen ja yhdessäolon tultua monelle tavaksi fyysisen tapaamisen ja tekemisen rinnalle, paine digitaalisuuteen kolmannen sektorin toiminnassa on kasvanut. On tärkeää mennä sinne, missä ihmiset ovat. Muille kuin älypuhelin kädessään syntyneille diginatiiveille tämä voi kuulostaa vaativalta. Tark...