Hyvinvoinnin talkoot

Terveys on suomalaisille perinteisesti tärkeä arvo. Kun Yleisradio kysyi koronaviruspandemian keskellä kansalaisilta heidän toiveistaan ja haaveistaan, mainittiin lähes puolessa vastauksista terveys. Pirkanmaalla käynnissä olevassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeessa (PirSOTE) on tarkoitus rakentaa elintapaohjaustarjotin, josta kiinnostuneet saavat tukea terveyttä edistäviin elintapoihin.  Terveystiedon määrä on Internetin myötä kasvanut valtavaksi ja tiedonhaku helpottunut huomattavasti. Terveyden lukutaidon merkitys on samalla korostunut; on entistä tärkeämpää osata arvioida, mikä tieto on luotettavaa. Tiedonhaussa Internetin vahvuus ja samalla heikkous on, että verkossa asiantuntija ja maallikko saavat yhtäläisen palstatilan. Alun perin lääketiedon luotettavuuden arviointiin tarkoitettua KATSE-tarkistuslistaa voi käyttää yleisesti terveystiedon kriittiseen arviointiin. ”KATSE” tulee sanoista kirjoittaja – ajankohtaisuus – tarkoitus – sponsoroint...

Tuleva vuosi 2021 tuo kuntiin mukanaan vaalit ja uuden valtuustokauden. Edessä on uusi alku, mutta työ kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu. Se on edelleen kuntien perustehtävä jo kuntalain perusteella.  Uusi valtuusto viitoittaa oman toimikautensa tältä osin päättämällä hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja niiden toimeenpanosuunnitelman. Ylöjärvellä nämä linjaukset päätettiin jo nykyisen valtuuston toimesta 7.12.2020 kokouksessa. Valtuuston hyväksymä asiakirja, laaja hyvinvointikertomus , sisältää kuvauksen kaupungin toiminnasta päättyvällä valtuustokaudella sekä suunnitelman vuosille 2021-2024 ylöjärveläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sen mukaan koko Ylöjärven kaupungin toiminnan painopisteinä  ovat  tulevina vuosina: Hyvinvointia tukeva elinympäristö Toisista välittäminen ja yhdessä tekeminen  Hyvinvointia rakentavien valintojen tukeminen. Kiitos näiden kolmen johtotähden sytyttämisestä kuuluu laajalle työntekijöiden, johdon, luott...

Päihteet kiinnostavat nuoria, niin on ollut aina. Käsi pystyyn kaikki aikuiset, joiden mieleen, puheisiin tai kokeiltavaksi ei päätynyt alkoholi, tupakka tai mikään muukaan päänsekoittaja ennen omaa 18-vuotissyntymäpäivää. Veikkaan, että viittaajat ovat harvassa. Vaikka nuoruus ja päihteet ovat aiheina yhä lähekkäiset, arkitodellisuus niiden ympärillä on muuttunut siitä, millaisena se nykynuorten vanhempien nuoruudessa aikanaan näyttäytyi. Alkoholi on tänäkin päivänä yleisin nuorten käyttämä päihde, mutta huumeet ovat tulleet osaksi heidän maailmaansa aivan uudella tavalla.  Viime vuonna 56 prosenttia Ylöjärven lukiolaisista ja noin 67 prosenttia ammattikoululaisista arvioi, että omalta paikkakunnalta omanikäisen on melko tai erittäin helppoa hankkia huumeita, esimerkiksi kannabista. 8. ja 9. luokan oppilaistakin lähes puolet arvioi samoin.  Kuinka moni ylöjärveläisnuori sitten päätyy kokeilemaan huumeita? Vastaukset vaihtelevat mm. sen mukaan, missä nuori opiskelee. Viime...

Koronapandemia etenee ja Pirkanmaalla ollaan tämän blogin julkaisuhetkellä sen kiihtymisvaiheessa. Tilanne on pahentunut ja useita ylöjärveläisiäkin on sairastunut viime viikkoina koronaan. Jos sairastuu influenssaan ja koronaan lähes yhtäaikaisesti on taudinkuvan todettu voivan kehittyä vakavaksi. Koronaan meillä ei ole rokotetta. Influenssaan on. Influenssa on vakava hengitystiesairaus, johon sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä pelkästään Euroopassa. Suomalaislapsista siihen sairastuu vuosittain joka viides. Influenssaa vastaan Suomessa on rokotettu jo 1980-luvulta lähtien. Alle kouluikäisetkin ovat saaneet maksuttoman, hyvin siedetyn rokotteen jo vuosia. Rokotteen ottamalla lapsi ei sairastu influenssaan tai sairastuu erittäin lievästi, mutta ei tartuta lähipiiriään. Maksuttoman rokotteen saavat kaikki kuudesta kuukaudesta kuuteen vuoteen vanhat lapset. Kaksi vuotta täyttäneet lapset voivat saada rokotteen nenäsumutteena. Seitsemän vuotta täyttäneetkin lapset saavat maksutt...

Tympäännytkö toisinaan siihen, että niin moni asia täytyy etsiä ja tehdä itse netissä? Entä oletko joskus yllättynyt myönteisesti siitä, mitä kaikkea sieltä löytyy? Kyse on digitalisaatiosta, ilmiöstä jossa yhä useampi arjen toiminto ja palvelu siirtyy sähköiseen muotoon ja internettiin. Korona-aika on korostanut digiympäristöjen merkitystä entisestään paitsi kuntalaisten, myös esimerkiksi yhdistysten, seurojen ja vapaaehtoisten arjessa. Niiden tuttua, kasvotusten tapahtuvaa toimintaa ja kohtaamista on pitänyt rajata, tiukimmissa pandemian vaiheissa jopa keskeyttää.  Samaan aikaan kansalaistoiminnan rooli ihmisten hyvinvoinnin rakentajana on yhä tärkeämpi asia.  Virtuaalisen osallistumisen ja yhdessäolon tultua monelle tavaksi fyysisen tapaamisen ja tekemisen rinnalle, paine digitaalisuuteen kolmannen sektorin toiminnassa on kasvanut. On tärkeää mennä sinne, missä ihmiset ovat. Muille kuin älypuhelin kädessään syntyneille diginatiiveille tämä voi kuulostaa vaativalta. Tark...

Monelle sunnuntai-iltapäivät ovat laiskan levollista aikaa. Ei ehkä ole erityistä tekemistä, mutta jotain olisi kyllä kiva tehdä, johonkin mennä. Käydä vaikka kirjastossa. Ylöjärvellä se onkin ollut jo muutaman vuoden ajan mahdollista Leijassa (omatoimisesti myös Kurussa ja Viljakkalassa). Nyt koronavuonna kirjasto yhdisti voimansa Tampereen työväenopiston ja kulttuuripalveluiden kanssa ja päätti, että raskaina aikoina tarvitaan vastalääkettä: uusia ajatuksia ja uutta keskustelua. Kun mediat puuskuttavat tajuntamme vuoron perään ja yhtä aikaa koronaa ja diktaattoreita, on vastalääkkeitä kehitettävä kuin koronarokotetta.  Kehittely onkin ollut nopeaa ja tuloksekasta, on jo ihmiskokeiden aika. Sinut kutsutaan koehenkilöksi.  Lääke sisältää paikallista kulttuuria, tilaisuuden ajattelevien ihmisten kuuntelemiseen ja elämyksiin sekä kiinnostavaan keskusteluun.  Kuten kaikilla lääkkeillä, tälläkin voi olla sivuvaikutuksia. Yleisimpiä ovat addiktoituminen kirjastoon, lukemisee...

”Jättityöttömyys uhkaa!” ”Ennätysmäärä eroja todettu koronan aikaan!” ”Mielenterveysongelmat lisääntyvät!” Tämäkö on nyt sitten minun ja muiden nuorten tulevaisuus? Valmistunko lukiosta maailmaan, jossa unelmiin ei kannata uskoa, koska maailmantalous on heikossa jamassa ja sairastun todennäköisesti masennukseen? Voi olla, että sairastun mielenterveysongelmiin ja talous tulee olemaan polvillaan jonkin aikaa, mutta unelmiani en ole valmis uhraamaan edes koronan takia. Samaa mieltä ovat todennäköisesti monet muutkin. Siksi toivoisin, että mässäilevien tulevaisuusskenaarioiden rinnalle luotaisiin toivoa ja valoa tunnelin päähän - muuallekin kuin KELA:n asiakasjonojen päähän. Tarvitsemme ehdottomasti valoisampia tulevaisuusskenaarioita, jotka motivoivat uskomaan parempaan. Monet aikuiset ovat selättäneet jo 1990-luvun laman, mutta nuorille koronan kaltainen tilanne on täysin uusi. Epävarmuus tulevaisuudesta voi muuttaa esimerkiksi opiskelu- ja ammatinvalintasuunnitelmia. Nuorten ei pi...