Hyvinvoinnin talkoot

Tympäännytkö toisinaan siihen, että niin moni asia täytyy etsiä ja tehdä itse netissä? Entä oletko joskus yllättynyt myönteisesti siitä, mitä kaikkea sieltä löytyy? Kyse on digitalisaatiosta, ilmiöstä jossa yhä useampi arjen toiminto ja palvelu siirtyy sähköiseen muotoon ja internettiin. Korona-aika on korostanut digiympäristöjen merkitystä entisestään paitsi kuntalaisten, myös esimerkiksi yhdistysten, seurojen ja vapaaehtoisten arjessa. Niiden tuttua, kasvotusten tapahtuvaa toimintaa ja kohtaamista on pitänyt rajata, tiukimmissa pandemian vaiheissa jopa keskeyttää.  Samaan aikaan kansalaistoiminnan rooli ihmisten hyvinvoinnin rakentajana on yhä tärkeämpi asia.  Virtuaalisen osallistumisen ja yhdessäolon tultua monelle tavaksi fyysisen tapaamisen ja tekemisen rinnalle, paine digitaalisuuteen kolmannen sektorin toiminnassa on kasvanut. On tärkeää mennä sinne, missä ihmiset ovat. Muille kuin älypuhelin kädessään syntyneille diginatiiveille tämä voi kuulostaa vaativalta. Tark...

Monelle sunnuntai-iltapäivät ovat laiskan levollista aikaa. Ei ehkä ole erityistä tekemistä, mutta jotain olisi kyllä kiva tehdä, johonkin mennä. Käydä vaikka kirjastossa. Ylöjärvellä se onkin ollut jo muutaman vuoden ajan mahdollista Leijassa (omatoimisesti myös Kurussa ja Viljakkalassa). Nyt koronavuonna kirjasto yhdisti voimansa Tampereen työväenopiston ja kulttuuripalveluiden kanssa ja päätti, että raskaina aikoina tarvitaan vastalääkettä: uusia ajatuksia ja uutta keskustelua. Kun mediat puuskuttavat tajuntamme vuoron perään ja yhtä aikaa koronaa ja diktaattoreita, on vastalääkkeitä kehitettävä kuin koronarokotetta.  Kehittely onkin ollut nopeaa ja tuloksekasta, on jo ihmiskokeiden aika. Sinut kutsutaan koehenkilöksi.  Lääke sisältää paikallista kulttuuria, tilaisuuden ajattelevien ihmisten kuuntelemiseen ja elämyksiin sekä kiinnostavaan keskusteluun.  Kuten kaikilla lääkkeillä, tälläkin voi olla sivuvaikutuksia. Yleisimpiä ovat addiktoituminen kirjastoon, lukemisee...

”Jättityöttömyys uhkaa!” ”Ennätysmäärä eroja todettu koronan aikaan!” ”Mielenterveysongelmat lisääntyvät!” Tämäkö on nyt sitten minun ja muiden nuorten tulevaisuus? Valmistunko lukiosta maailmaan, jossa unelmiin ei kannata uskoa, koska maailmantalous on heikossa jamassa ja sairastun todennäköisesti masennukseen? Voi olla, että sairastun mielenterveysongelmiin ja talous tulee olemaan polvillaan jonkin aikaa, mutta unelmiani en ole valmis uhraamaan edes koronan takia. Samaa mieltä ovat todennäköisesti monet muutkin. Siksi toivoisin, että mässäilevien tulevaisuusskenaarioiden rinnalle luotaisiin toivoa ja valoa tunnelin päähän - muuallekin kuin KELA:n asiakasjonojen päähän. Tarvitsemme ehdottomasti valoisampia tulevaisuusskenaarioita, jotka motivoivat uskomaan parempaan. Monet aikuiset ovat selättäneet jo 1990-luvun laman, mutta nuorille koronan kaltainen tilanne on täysin uusi. Epävarmuus tulevaisuudesta voi muuttaa esimerkiksi opiskelu- ja ammatinvalintasuunnitelmia. Nuorten ei pi...

Tuuli kieputtaa jättimäisiä lehtiä Ylöjärvi-salin katossa kaupungintalolla. Kaarina Kaikkosen teoksesta Ja tuuli käy ylitsesi (2005) tulee mieleen ankarana viimana meitä vasten puhaltava koronavirus. Hetki sitten tuskin kukaan olisi osannut kuvitella, millaiseksi maailmamme tulee sen pyörteissä muuttumaan. Poikkeusolot ovat pienentäneet hetkessä elinpiirimme ja työntäneet ihmisiä pois lähettyviltämme. Monet suunnitelmat, kokoontumiset ja tapaamiset ovat äkisti saaneet siirtyä tulevaisuuteen - niin kävi myös toukokuiselle Kumppanuusfoorumille, jota tämän bloggauksen piti alun perin käsitellä.   Tämä outo aika on poistanut ulottuviltamme monia asioita, jotka rytmittävät elämää, tuovat siihen turvaa ja sisältöä. Huoli on suuri varsinkin ikäihmisistä ja muista riskiryhmistä, joille viruksen aiheuttama vaara on merkittävin. Poikkeusolot itsessään aiheuttavat kuitenkin huomattavan haasteen monen lapsen, nuoren ja perheen arjessa pärjäämiselle. Kriisitilanne on osoittan...

Uutta vuosikymmentä on eletty vasta pari kuukautta. Mitähän sen aikana tulee vielä tapahtumaan? Hirvittääkö tulevaisuus sinua vai tekeekö se uteliaaksi? Kannattaa valita puolensa - sillä on nimittäin enemmän merkitystä kuin uskotkaan. Sekä elämää kokeneet vanhukset että eri tieteenalojen tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kannattaa valita uteliaisuus. Se kun lisää onnellisuutta, tyytyväisyyttä ja merkityksen tunnetta. Hyvät vaikutukset ulottuvat terveyteen, älykkyyteen ja ihmissuhteisiin. Mutta mitä uteliaisuus on? Nuoret kertovat videolla   ”Haluu tietää lisää, kiinnostuu.” Videolla myös vinkkejä uteliaisuuden ruokkimiseen. Satavuotiaat eivät vinkkejä tarvitse - he antavat niitä itse. Hämeenlinnalainen Helvi Frick kertoo, mikä on hänen hyvän vointinsa ja elämänilonsa salaisuus: ”Kiinnostu! Innostu! - Olen utelias. Ehkä siksi olen pysynyt henkisesti näin hyvässä kunnossa. Minua kiinnostaa ihan kaikki: ihmiset, tiede, taide, urheilu. Joka aamu tyttäreni soittaa...

Lapsena rakastin Minttu-kirjojen maailmaa. Perusarkea, joka rikkoontui sopivasti kesänvietossa mummulassa päiväunilla puun alla, Mintun isän tullessa kotiovesta sisään pitsalaatikoiden kanssa perheensä yllättäen tai hurjistuneen Mintun karatessa kotoa kerrostalonaapurin luo. Kirjoissa hyväntahtoiset ja lapsentahtiset aikuiset selvittivät arjen pulmalliset tilanteet rauhallisella viisaudella ja lapsen tunteet hyväksyen, lapsesta ilahtuen. Lapsesta ilahtuvat aikuiset ovat jokaisen lapsen perusoikeus. Tämän lisäksi pitkäkestoiset, lapsesta ilahtuvat ihmissuhteet ovat syvästi kasvattavia, korjaavia ja jopa koko elämänkaaren kannalta merkityksellisiä. Hyväksyntä ja välittäminen ovat ihmeellinen peili: muistamme meidät lämpimästi ja kannustavasti kohdanneet ihmiset kiitollisina läpi elämämme. Pitkät päivät esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen ympäristöissä haastavat lasta. Vaaditaan odottamista, reippautta, kuuntelemista ja kykyä selvitä erilaisista tilanteista ja niiden herättämis...

Voimistuvan kaupungistumiskehityksen myötä keskustojen merkitys kuntien elinvoimalle ja imagolle lisääntyy. Ylöjärven keskustan kehittämishankkeessa pyrimme luomaan kaupungin keskusta-alueesta paikan, jossa rakennettu ympäristö tukee ihmisten viihtymistä ja hyvinvointia. Puistot, kevyen liikenteen väylät ja kadut, urheilukentät, uimarannat, torit ja monet muut kaupungin ylläpitämät alueet mahdollistavat asukkaiden aktiivisen arjen sekä päivittäiset kohtaamiset toisten ihmisten kanssa. Kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä varmistetaan, että kaupunkikuva kehittyy myönteisesti, ja että saatavilla on monipuolisia, kiinnostavia paikkoja niin asumiseen, yrittämiseen kuin vapaa-ajan viettoon. Tampereen kaupunkiseudun kunta- ja aluekeskusten sekä kaupallisten keskittymien nykytilaa kuvaava Keskustabarometri 2019 ilmestyi viime joulukuussa. Ylöjärveltä selvityksessä olivat mukana Elovainion, Kirkonseudun sekä Soppeenmäen alueet, jotka muodostavat yhdessä kaupungin keskustan. Osana k...