Täydellistä terveyttä vai omannäköistä elämää?
Terveys ja hyvinvointi ovat jokapäiväisiä, kaikille tuttuja asioita. Mutta mitä niillä oikeastaan tarkoitetaan?
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan terveys on ”täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila”. Määritelmä on armoton; pienikin vaiva, alakulo tai tahaton yksinäisyys tekevät sen perusteella ihmisestä ei-terveen. Harvaa meistä voi pitää tältä pohjalta terveenä.
Hyvinvointi on tämän päivän trendi. Sen arvo ihmisille, yhteisöille ja yhteiskunnalle ymmärretään yhä laajemmin, ja sen markkina-arvo on myös tunnistettu. Hyvinvointi tuleekin vastaan monenlaisten palveluiden, tuotteiden ja koulutusten lupauksina. Onnellisuuskin saatetaan mieltää hyvinvoinnin selittäjäksi.
Hyvinvoinnissa ei kuitenkaan ole kyse vain onnellisuudesta, eikä sitä rakenneta kestävästi yksittäisillä terveys- tai hyvinvointikikoilla. Hyvinvointia positiivisen psykologian näkökulmasta tarkasteleva Martin Seligman on todennut, että hyvinvoinnilla tarkoitetaan muutakin kuin miellyttävää olotilaa. Kovatkin ponnistelut ja vaikeat ajat, joihin ei liity välittömiä mielihyvän kokemuksia, voivat palvella hyvinvointiamme. Kestävä hyvinvointi voi siis vaatia työtä.
Kokeakseen terveyttä ja ollakseen hyvinvoiva ei toisin sanoen tarvitse olla virheetön, eikä tuntea tauotonta autuutta, iloa ja kiitollisuutta. Koska olemme ihmisinä erilaisia, ja jokaisella meistä on ainutkertainen elämä elettävänään, hyvinvointikin merkitsee kullekin erilaisia asioita. Siksi ulkopuolisen on vaikea määritellä tyhjentävästi toisen terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuutta. Vaikka paras asiantuntija hyvinvointinsa suhteen on viimekädessä jokainen itse, asiantuntijoiden ja läheisten ihmisten apu voi kuitenkin olla tarpeen tullen sen tasapainolle ratkaisevan tärkeää.
Yksilöllisestä luonteestaan huolimatta hyvinvoinnin voidaan ajatella merkitsevän jokaiselle hyvää elämää. Asuinkunta on laissa määrätty edistämään sitä. Se on kunnalle ratkaisevan tärkeä tehtävä, sillä ilman elinvoimaisia kuntalaisia ei ole elinvoimaista kuntaakaan.
Kaikkea toimintaa ja palveluita, joilla kunta luo edellytyksiä asukkaidensa sujuvalle arjelle sekä turvalliselle ja terveelliselle elämälle, voidaan pitää hyvinvointityönä. Se, että hanasta tulee puhdasta vettä, on hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Toimivat liikenneyhteydet ja asiointipalvelut luovat edellytyksiä hyvään arkeen. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia oppia, viihtyä ja osallistua. Listaa voisi jatkaa kattamaan kaikki kunnan toimialat.
Tämän blogin tarkoituksena on tehdä näkyväksi Ylöjärvellä toteutettavaa hyvinvointityötä. Kaupungin lisäksi sitä tekevät monet muut toimijat kuten järjestöt, vapaaehtoiset ja seurakunta. Hyvinvointitalkoiden tärkein osallistuja on kuitenkin ylöjärveläinen itse, joka viime kädessä tekee oman ja perheensä hyvinvointia koskevat valinnat ja toimii niiden mukaan.
Tämä blogi tarjoaa näkökulmia hyvinvoinnin edistämisen suunnista Ylöjärvellä - 33000 asukkaan kaupungissa Pirkanmaalla - sekä ikkunan kaikille hyvinvointityöstä kunnissa kiinnostuneille.
Tervetuloa lukijaksi!
Anna Koski
Hyvinvointikoordinaattori, Ylöjärven kaupunki
Hyvinvointikoordinaattori, Ylöjärven kaupunki
Kommentit
Lähetä kommentti