Hyvinvoinnin talkoot

Päihteet kiinnostavat nuoria, niin on ollut aina. Käsi pystyyn kaikki aikuiset, joiden mieleen, puheisiin tai kokeiltavaksi ei päätynyt alkoholi, tupakka tai mikään muukaan päänsekoittaja ennen omaa 18-vuotissyntymäpäivää. Veikkaan, että viittaajat ovat harvassa. Vaikka nuoruus ja päihteet ovat aiheina yhä lähekkäiset, arkitodellisuus niiden ympärillä on muuttunut siitä, millaisena se nykynuorten vanhempien nuoruudessa aikanaan näyttäytyi. Alkoholi on tänäkin päivänä yleisin nuorten käyttämä päihde, mutta huumeet ovat tulleet osaksi heidän maailmaansa aivan uudella tavalla.  Viime vuonna 56 prosenttia Ylöjärven lukiolaisista ja noin 67 prosenttia ammattikoululaisista arvioi, että omalta paikkakunnalta omanikäisen on melko tai erittäin helppoa hankkia huumeita, esimerkiksi kannabista. 8. ja 9. luokan oppilaistakin lähes puolet arvioi samoin.  Kuinka moni ylöjärveläisnuori sitten päätyy kokeilemaan huumeita? Vastaukset vaihtelevat mm. sen mukaan, missä nuori opiskelee. Viime...

Koronapandemia etenee ja Pirkanmaalla ollaan tämän blogin julkaisuhetkellä sen kiihtymisvaiheessa. Tilanne on pahentunut ja useita ylöjärveläisiäkin on sairastunut viime viikkoina koronaan. Jos sairastuu influenssaan ja koronaan lähes yhtäaikaisesti on taudinkuvan todettu voivan kehittyä vakavaksi. Koronaan meillä ei ole rokotetta. Influenssaan on. Influenssa on vakava hengitystiesairaus, johon sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä pelkästään Euroopassa. Suomalaislapsista siihen sairastuu vuosittain joka viides. Influenssaa vastaan Suomessa on rokotettu jo 1980-luvulta lähtien. Alle kouluikäisetkin ovat saaneet maksuttoman, hyvin siedetyn rokotteen jo vuosia. Rokotteen ottamalla lapsi ei sairastu influenssaan tai sairastuu erittäin lievästi, mutta ei tartuta lähipiiriään. Maksuttoman rokotteen saavat kaikki kuudesta kuukaudesta kuuteen vuoteen vanhat lapset. Kaksi vuotta täyttäneet lapset voivat saada rokotteen nenäsumutteena. Seitsemän vuotta täyttäneetkin lapset saavat maksutt...

Tympäännytkö toisinaan siihen, että niin moni asia täytyy etsiä ja tehdä itse netissä? Entä oletko joskus yllättynyt myönteisesti siitä, mitä kaikkea sieltä löytyy? Kyse on digitalisaatiosta, ilmiöstä jossa yhä useampi arjen toiminto ja palvelu siirtyy sähköiseen muotoon ja internettiin. Korona-aika on korostanut digiympäristöjen merkitystä entisestään paitsi kuntalaisten, myös esimerkiksi yhdistysten, seurojen ja vapaaehtoisten arjessa. Niiden tuttua, kasvotusten tapahtuvaa toimintaa ja kohtaamista on pitänyt rajata, tiukimmissa pandemian vaiheissa jopa keskeyttää.  Samaan aikaan kansalaistoiminnan rooli ihmisten hyvinvoinnin rakentajana on yhä tärkeämpi asia.  Virtuaalisen osallistumisen ja yhdessäolon tultua monelle tavaksi fyysisen tapaamisen ja tekemisen rinnalle, paine digitaalisuuteen kolmannen sektorin toiminnassa on kasvanut. On tärkeää mennä sinne, missä ihmiset ovat. Muille kuin älypuhelin kädessään syntyneille diginatiiveille tämä voi kuulostaa vaativalta. Tark...

Monelle sunnuntai-iltapäivät ovat laiskan levollista aikaa. Ei ehkä ole erityistä tekemistä, mutta jotain olisi kyllä kiva tehdä, johonkin mennä. Käydä vaikka kirjastossa. Ylöjärvellä se onkin ollut jo muutaman vuoden ajan mahdollista Leijassa (omatoimisesti myös Kurussa ja Viljakkalassa). Nyt koronavuonna kirjasto yhdisti voimansa Tampereen työväenopiston ja kulttuuripalveluiden kanssa ja päätti, että raskaina aikoina tarvitaan vastalääkettä: uusia ajatuksia ja uutta keskustelua. Kun mediat puuskuttavat tajuntamme vuoron perään ja yhtä aikaa koronaa ja diktaattoreita, on vastalääkkeitä kehitettävä kuin koronarokotetta.  Kehittely onkin ollut nopeaa ja tuloksekasta, on jo ihmiskokeiden aika. Sinut kutsutaan koehenkilöksi.  Lääke sisältää paikallista kulttuuria, tilaisuuden ajattelevien ihmisten kuuntelemiseen ja elämyksiin sekä kiinnostavaan keskusteluun.  Kuten kaikilla lääkkeillä, tälläkin voi olla sivuvaikutuksia. Yleisimpiä ovat addiktoituminen kirjastoon, lukemisee...

”Jättityöttömyys uhkaa!” ”Ennätysmäärä eroja todettu koronan aikaan!” ”Mielenterveysongelmat lisääntyvät!” Tämäkö on nyt sitten minun ja muiden nuorten tulevaisuus? Valmistunko lukiosta maailmaan, jossa unelmiin ei kannata uskoa, koska maailmantalous on heikossa jamassa ja sairastun todennäköisesti masennukseen? Voi olla, että sairastun mielenterveysongelmiin ja talous tulee olemaan polvillaan jonkin aikaa, mutta unelmiani en ole valmis uhraamaan edes koronan takia. Samaa mieltä ovat todennäköisesti monet muutkin. Siksi toivoisin, että mässäilevien tulevaisuusskenaarioiden rinnalle luotaisiin toivoa ja valoa tunnelin päähän - muuallekin kuin KELA:n asiakasjonojen päähän. Tarvitsemme ehdottomasti valoisampia tulevaisuusskenaarioita, jotka motivoivat uskomaan parempaan. Monet aikuiset ovat selättäneet jo 1990-luvun laman, mutta nuorille koronan kaltainen tilanne on täysin uusi. Epävarmuus tulevaisuudesta voi muuttaa esimerkiksi opiskelu- ja ammatinvalintasuunnitelmia. Nuorten ei pi...

Tuuli kieputtaa jättimäisiä lehtiä Ylöjärvi-salin katossa kaupungintalolla. Kaarina Kaikkosen teoksesta Ja tuuli käy ylitsesi (2005) tulee mieleen ankarana viimana meitä vasten puhaltava koronavirus. Hetki sitten tuskin kukaan olisi osannut kuvitella, millaiseksi maailmamme tulee sen pyörteissä muuttumaan. Poikkeusolot ovat pienentäneet hetkessä elinpiirimme ja työntäneet ihmisiä pois lähettyviltämme. Monet suunnitelmat, kokoontumiset ja tapaamiset ovat äkisti saaneet siirtyä tulevaisuuteen - niin kävi myös toukokuiselle Kumppanuusfoorumille, jota tämän bloggauksen piti alun perin käsitellä.   Tämä outo aika on poistanut ulottuviltamme monia asioita, jotka rytmittävät elämää, tuovat siihen turvaa ja sisältöä. Huoli on suuri varsinkin ikäihmisistä ja muista riskiryhmistä, joille viruksen aiheuttama vaara on merkittävin. Poikkeusolot itsessään aiheuttavat kuitenkin huomattavan haasteen monen lapsen, nuoren ja perheen arjessa pärjäämiselle. Kriisitilanne on osoittan...

Uutta vuosikymmentä on eletty vasta pari kuukautta. Mitähän sen aikana tulee vielä tapahtumaan? Hirvittääkö tulevaisuus sinua vai tekeekö se uteliaaksi? Kannattaa valita puolensa - sillä on nimittäin enemmän merkitystä kuin uskotkaan. Sekä elämää kokeneet vanhukset että eri tieteenalojen tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että kannattaa valita uteliaisuus. Se kun lisää onnellisuutta, tyytyväisyyttä ja merkityksen tunnetta. Hyvät vaikutukset ulottuvat terveyteen, älykkyyteen ja ihmissuhteisiin. Mutta mitä uteliaisuus on? Nuoret kertovat videolla   ”Haluu tietää lisää, kiinnostuu.” Videolla myös vinkkejä uteliaisuuden ruokkimiseen. Satavuotiaat eivät vinkkejä tarvitse - he antavat niitä itse. Hämeenlinnalainen Helvi Frick kertoo, mikä on hänen hyvän vointinsa ja elämänilonsa salaisuus: ”Kiinnostu! Innostu! - Olen utelias. Ehkä siksi olen pysynyt henkisesti näin hyvässä kunnossa. Minua kiinnostaa ihan kaikki: ihmiset, tiede, taide, urheilu. Joka aamu tyttäreni soittaa...