”Lisää rakkautta ja kavereita kaikille”

Otsikko on lainaus erään kunnan strategiasta. Kyseisessä kunnassa haluttiin kuulla myös lasten näkemyksiä tulevaisuuden kehittämiskohteista. Innoittaja lasten kuulemiseen kyseisessä kunnassa oli Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli, joka kannustaa kuntia toimimaan lapsiystävällisesti ja lasten oikeuksia huomioiden.

Ylöjärvi on moneen muuhun kuntaan verrattuna poikkeuksellisen lapsirikas kunta. Ylöjärvellä tämän asian arvo on ymmärretty ja päätetty vaalia tätä harvinaista pääomaa. Ylöjärvi on viime vuosina panostanut merkittävästi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Osoituksena tästä vaalimisesta oli mm. hakeminen mukaan Unicefin lapsiystävällinen kunta työhön. Aloite mukaan lähtemisestä tuli valtuustolta.

Ylöjärvi valittiin mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin kandidaatiksi vuonna 2024. Tavoitteena on saada Lapsiystävällinen kunta -tunnustus. Unicefin mallin tarjoamien työkalujen avulla saamme kohdistettua kehittämistyömme oikeisiin asioihin, joilla on todellista vaikuttavuutta lasten ja nuorten hyvinvointiin. Malli auttaa meitä katsomaan asioita lasten ja nuorten näkökulmasta, ottamaan lapset mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Lapsiystävällinen kunta -mallin tuella voimme varmistaa, että myös haavoittuvassa asemassa olevat lapset tunnistetaan ja he saavat tarvitsemansa tuen.  

Työn etenemisestä vastaa monialainen työryhmä, johon kuuluu edustajia varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, nuorisopalveluista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Jatkossa mukaan kutsutaan myös keskeisiä sidosryhmiä.

Ylöjärvi ei ole yksin tässä työssä. Mukana mallissa on yhteensä 59 kuntaa. Lapsiystävällinen kunta työssä mukana olo mahdollistaa näin myös verkostoitumisen ja parhaiden käytäntöjen ja oppien jakamisen muiden kuntien välillä.

Malli etenee vaiheittain. Ensin on hakemusvaihe, jonka jälkeen tutustutaan lapsen oikeuksiin. Nykytilan kartoitusvaiheen jälkeen siirrytään toimintasuunnitelman laatimiseen. Mahdollisen lapsiystävällinen kunta tunnustuksen saamista edeltää seuranta ja arviointivaiheet.  Ylöjärvellä olemme nyt vaiheessa, jossa nykytilan kartoitus on tehty ja toimintasuunnitelman laatiminen on käynnissä.

Nykytilan kartoitus teki näkyväksi lapsen oikeuksien tilan kaupungissa. Myönteisten havaintojen lisäksi esiin tuli myös useita kehityskohteita, joihin kaupungissamme tulisi keskittyä, jotta lasten ja nuorten oikeudet toteutuisivat.

Myönteisten havaintojen joukkoon kuuluivat mm. toimiva nuorisovaltuusto ja etsivä nuorisotyö. Myös kaupungin ilmastotyössä oli esimerkillisesti huomioitu lapsen erityisyys. Kehityskohteita löytyi mm. kunnan rakenteista. Lapsen oikeuksien näkyvyyteen kaupungin asiakirjoissa ja suunnitelmissa tulee jatkossa kiinnittää huomiota sekä lasten oikeuksien tuntemiseen. Tavoitteeksi tulee asettaa, että lapsimyönteinen ajattelutapa näkyy kunnan kaikessa arkisessa työssä ja päätöksenteossa.

Lasten arjen kehitysympäristöissä on monella tapaa panostettu ja tehty hyvää työtä mm. lasten tunne- ja kehotietoisuus kasvatuksessa. Nykytilan kartoitus osoitti kuitenkin, että meidän on yhä lujemmin tehtävä töitä, jotta saamme taklattua lastemme hyvinvointia uhkaavat nykypäivän haasteet, mielenterveysongelmat ja väkivallan eri ilmentymät. Ennalta estävään työhön lasten arjen kehitysympäristöissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajan toiminnoissa, on panostettava yhä vahvemmin yhdessä vanhempien kanssa. Erityisen tarkastelun kohteeksi on syytä ottaa niiden lasten osallisuus, jotka ovat haavoittuvassa asemassa, joko köyhyyden, syrjinnän tai perhettä kohdanneiden kasautuvien vaikeuksien vuoksi. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallisuuden edistämiseen ja osallistumisen esteiden poistamisen eteen meillä on vielä paljon tehtävissä.

Nykytilan kartoituksessa kerättiin myös lasten näkemyksiä lapsen oikeuksien toteutumisesta. Vastausten perusteella kävi ilmi, että lasten tietoisuus oikeuksistaan oli epäselvää.  Moni lapsi oli valinnut useamman kysymyksen kohdalla vaihtoehdon ei osaa sanoa. Lasten vastauksissa mm. erilaisuuden hyväksymisestä ja mahdollisuudesta olla oma itsensä korostuivat ei osaa sanoa ja ei vastaukset. 13-15 vuotiaiden joukossa yli 20% oli kokenut, että erilaisuutta ei hyväksytä eikä näin ollen voi olla oma itsensä.  

Lapsiystävällinen kunta -malli tarjoaa meille kaikki ne työkalut, joiden avulla Ylöjärvi säilyy vetovoimaisena asuinpaikkana lapsiperheille. Lapsiystävällinen kunta mallin avulla saamme jatkuvuutta työllemme, joka edistää pitkäjänteistä ja vaikuttavaa hyvinvointityötä kaupungissamme. Onnistuaksemme tämä edellyttää yhteen hiileen puhaltamista ja uudenlaisen lasten hyvinvoinnin ja oikeudet etusijalle asettavan ajattelutavan ja osaamisen omaksumista. Lapsiystävällinen Ylöjärvi tarvitsee meitä kaikkia.  

    Kuva: Räikkä pulkkamäki. Rami Marjamäki.

    Kirjoittaja: Marja-Leena Rajala, Ylöjärven kaupungin lasten ja nuorten   hyvinvointikoordinaattori