Hyvinvointia nykykoulun keinoin

Meillä jokaisella on monia muistoja kouluajoilta, niin hyviä kuin huonojakin. Usein koulumuistoista puhuttaessa nousee esiin myös se, miten koulu on vuosien saatossa muuttunut. Itse toimin opettajana ensimmäisen kerran lähes kolmekymmentä vuotta sitten ja kun vertaan noita aikoja nykypäivän kouluun, voin todeta koulunkäynnin muuttuneen.

Nykyään kouluissa panostetaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin, joita harjoitellaan jokaisessa oppiaineessa. Ylöjärvellä tähän on panostettu enemmän, sillä meillä on oma tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppitunti luokilla 1, 2, 7 ja 8.

Olemme halunneet panostaa kahteen ensimmäiseen kouluvuoteen, jolloin muutenkin oppilaat harjoittelevat koulussa olemista ja opiskelua. Myös yläkoulun alussa on hyvä satsata näihin taitoihin, sillä esimerkiksi aineopettajajärjestelmä tuo oppilaalle monia uusia opettajia. Myös murrosikä vaikuttaa jokaisen oppilaan elämään, jolloin on hyvä hetki pysähtyä harjoittelemaan erilaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Koskaan hyvinvointi ei synny tyhjästä, vaan sen eteen on tehtävä jokaisen töitä. Esimerkiksi kun luokassa ryhmän toiminta on toisia kunnioittavaa ja tasa-arvoista, on jokaisella oppilaalla tärkeä rooli luokkayhteisössä. Merkittävässä roolissa ovat myös oppilaiden ja opettajien välinen vuorovaikutus, johon on nykyisin panostettava jatkuvasti. Luottamus oppilaiden ja opettajan välillä pitää luoda, eikä siihen ole poppaskonsteja.

Herkällä korvalla tilanteiden havainnointi ja yhteiset rakentavat keskustelut oppilaiden kanssa saavat myös aikaan hyvinvointia. On tärkeää järjestää aikaa pysähtyä keskustelemaan siitä, miten menee. Tällaiseen keskusteluun tarvitaan niin oppilaiden kuin opettajien tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotta jokainen kokee tulevansa kuulluksi. Näin rakennetaan myös toimivaa luokkahenkeä.

Nykykoulussa jokaisen oppilaan hyvinvointia lisätään kiinnittämällä huomiota oppilaan vahvuuksiin. Tällainen vahvuusperusteinen opetus pohjaa positiiviseen pedagogiikkaan. Perusajatuksena onkin, että oppilaan hyvinvointi kasvaa, jos jo näkyvissä olevaa tai kehittymässä olevaa osaamista nostetaan esiin. Tässä oppilasta auttaa myönteisen palautteen saaminen, sillä sitä jokainen tarvitsee.

Positiivinen pedagogiikka ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ikävistä asioista saisi puhua. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, ettei kehittämiskohteissa tai erilaisissa pulmissa takerruta pelkästään ongelmiin ja mietitä vain sitä, mikä on pielessä. Tämä onnistuu vain vaihtamalla näkökulmaa, koska kaikissa ihmisissä on vahvuuksia. Koulussa voidaan siis lähteä liikkeelle siitä, että mietitään jokaisen oppilaan vahvuudet ja niiden avulla rakennetaan oppilaan oppimispolku myös sellaisissa tilanteissa, joissa oppilaalla on eniten opittavaa.

Jokaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin eteen olemme valmiit panostamaan Ylöjärvellä. Työtä riittää, mutta on sen arvoista.

Tarja Suhonen

Opetuspäällikkö, Ylöjärven kaupunki

Tarja Suhonen toimii Ylöjärven kaupungin sivistysosastolla opetuspäällikkönä. Tehtävänä on johtaa perusopetusta ja huolehtia noin 4 500 peruskoululaisen opetuksen järjestämisestä. Opettajan työstä Tarjalla on 17 vuoden kokemus ala- ja yläkoulusta, lukiosta sekä ammatillisesta oppilaitoksesta.